Käpylän Pallon edustusjoukkueen vastuuvalmentaja, Lari Lummepuro, kävi läpi kauden 2025 upealla pieteetillä ja analysoi sitä, mitä, miten ja miksi. Ei muuta kuin lukemaan.
Takana on tosiaan haastava kausi täynnä erilaisia vaiheita, mutta lopulta kausi saatiin päättää iloisissa tunnelmissa, kun sarjapaikka onnistuttiin säilyttämään toista kautta putkeen karsintojen kautta.
Alkutalvi sujui suht normaaleissa merkeissä, eli joukkuetta kasattiin, pelitapaa hiottiin harjoituskentällä ja pelattiin harjoituspelejä. Alemman sarjatason joukkueita vastaan napattiin pääasiassa voittoja ja jokunen tasapeli ja yksi tappio mahtui mukaan. Peliesitykset jättivät useimmiten paljon toivomisen varaa, mutta sydäntalvella se on suht normaalia, kun testataan eri pelaajia ja kokoonpanot vaihtelevat paljon.
Näin jälkikäteen tarkasteltuna Ykkösliigacup oli pähkinänkuoressa se, miten myös Ykkösliiga sujui. Pelit FC Lahtea, Jippoa ja HJK Klubi 04:aa vastaan olivat esityksiä, joissa oli paljon valonpilkahduksia, paljon kehitettäviä asioita ja pelit päättyivät tappioihin. JäPS-peli oli meiltä onnistunut ja tuloksena oli selvä voitto.
Ykkösliigacupin jälkeiset harjoituspelit noudattivat suht samaa kaavaa, mm. pelit PK-35:ta ja SJK Akatemiaa vastaan olivat kohtuullisen hyviä esityksiä, mutta voittamisen kannalta olennaisimmilla osa-alueilla jäimme vastustajasta jälkeen ja kärsimme tappiot.
Harjoituskauden saldo Ykkösliigassa pelaavia joukkueita vastaan oli yksi voitto ja viisi tappiota. Vaikka monesti sanotaan, että harjoituskauden tuloksilla ei ole isommin väliä, niin ainakin tässä tapauksessa tulokset näyttivät suuntaa, että mistä sijoista tulemme pelaamaan.
Ykkösliigan ensimmäinen kolmannes oli meille todella vaikea. Enempäänkin oli saumoja, sillä johdimme otteluja EIF:iä, TPS:ää, FC Lahtea, Jippoa ja JäPS:iä vastaan ja näistä peleistä saldona oli ainoastaan kaksi pistettä. Mukaan mahtui kaksi aivan katastrofiesitystä PK-35:ta ja HJK Klubi 04:aa vastaan, joissa meillä ei ollut mitään palaa taistella voitosta. Ainoastaan SalPan onnistuimme voittamaan. Alkukauden peleissä meille tuotti isoja ongelmia erityisesti blokissa puolustaminen, boksin puolustaminen ja erikoistilanteiden puolustaminen. Luonnollisesti haasteet näillä osa-alueilla johtivat siihen, että päästimme luvattoman paljon maaleja. Jo kauden toisen pelin, eli SJK Akatemiaa vastaan kärsityn tappion jälkeen, kävimme joukkueen kanssa hyvin avoimen keskustelun kaudesta tähän asti ja tavoitteena oli löytää selkeimmät asiat pelaajien näkökulmasta, joita lähdemme korjaamaan. Koen, että keskustelu oli joukkueelle tärkeä kokemus, vaikka se ei välittömästi tuloksissa näkynytkään.
0-5 tappio kotikentällä HJK Klubi 04:lle oli pelillisesti ja tuloksellisesti täydellinen nöyryytys. Seuraavalla viikolla kapteeniston kanssa istuttiin alas, käytiin asioita läpi ja lopulta päädyttiin siihen, että pelaamiseen ja etenkin puolustamiseen on tehtävä muutoksia. Olimme pelanneet kauden tähän asti 442 blokilla ja tässä kohtaa oli vain myönnettävä, että se ei toimi riittävän hyvin ja sitä on muutettava. Pallollisen vaiheen roolit halusimme pitää samanlaisena, sillä koimme, että vaikka vielä olisi varaa tehdä enemmänkin maaleja, niin siitä homma ei kuitenkaan ollut jäänyt kiinni. JäPSiä vastaan lähdimme 4231 blokilla ja tuntui, että joukkue sai uutta virtaa siitä, että teimme hieman isompia muutoksia pelaamiseen. Ensimmäinen puoliaika JäPSiä vastaan oli pirteää pelaamista ja johdimme ansaitusti 0-2 puoliajalla. Harmillisesti JäPS tuli uudella energialla toiselle puoliajalle ja väänsi pelin tasoihin. Lopulta ensimmäisen kolmanneksen saldo oli yhdeksästä pelistä vain viisi pistettä ja maaliero oli 13-29.
Toinen kolmannes lähti tuloksellisesti huonosti käyntiin, sillä kärsimme tappiot EIF:lle ja SJK Akatemialle ja Jipolle. Etenkin SJK Akatemia-peli jätti paljon hampaankoloon, sillä hyökkäsimme pirteästi, teimme peräti kolme maalia ja paikkoja oli huomattavasti useampaankin ja silti hävisimme sarjan kannalta todella tärkeän pelin 5-3. Tämän pelin jälkeen totesimme valmennustiimin kanssa, että meidän on vaihdettava viiden pelaajan puolustuslinjaan, jotta saamme yhden pelaajan lisää puolustamaan vaarallisinta aluetta boksissa ja pystymme helpottamaan puolustuslinjan pelaajien päätöksentekoa sen osalta, että kannattaako hypätä linjasta vai pysyä linjassa. Haasteen tuotti se, että halusimme edelleen pitää pallollisen vaiheen roolit mahdollisimman samanlaisena ja siirtymä blokista pallolliseen pelaamiseen ei ollut helppoa saada mahdollisimman järkeväksi.
Jippoa vastaan lähdimme 523 blokilla ja vaikka viiden linja toimi puolustussuuntaan suhteellisen hyvin, prässäämisen osalta oli paljon hakemista ja pallollinen pelaamisemme oli tässä pelissä aivan jumissa ja Jippo otti täysin ansaitun 3-1 voiton. Pelin jälkeen totesimme, että pallolliseen pelaamiseen on tuotava uusia ideoita, jotta tuloskuntoa saadaan käännettyä, olimme nimittäin pallon kanssa Joensuussa todella staattisia ja se ei johtanut luonnollisesti mihinkään hyvään.
Muokkasimme pelaamistamme TPS-peliin siten, että olimme blokissa muodossa 532 ja pallollisena 433. Nämä muutokset onnistuivat todella hyvin, pelasimme kauden parhaan pelimme ja onnistuimme kaatamaan silloisen sarjakärjen lukemin 4-2. Tämän jälkeiset kaksi peliä olivat taas samaa tarinaa alkukaudelta, eli paljon enemmän oli otettavissa, mutta tyytyminen oli yhteen pisteeseen. Pelasimme hyvän matsin PK-35:ta vastaan kotona ja johdimme lopussa 1-0, mutta PK-35 onnistui tasoittamaan pilkulta. Salossa hallitsimme kenttätapahtumia, hyökkäyssuuntaan oli toki paljon parannettavaa, mutta SalPa onnistui koko pelissä saamaan kaksi kosketusta meidän boksissamme, joten puolustussuuntaan pelasimme hyvän pelin. Niin vain kuitenkin SalPa sai hyvin ajoitetulla prässillä hankittua pilkun ja he siirtyivät 1-0 johtoon. Nostan SalPalle hattua siitä, millaisella sydämellä ja uhrautumisella he puolustivat johtoasemaansa ja tekivät pelin meille vaikeaksi ja lopulta meidän oli tyytyminen erittäin katkeraan 1-0 tappioon.
Tämän jälkeen pelasimme tasapelit FC Lahtea ja HJK Klubi 04:aa vastaan ja hävisimme JäPSille kotona 0-3, joka oli luonnollisesti iso epäonnistuminen. Lahti hallitsi pitkälti pelitapahtumia, mutta viimeisen vartin aikana aloimme saamaan hyökkäyspelaamistamme käyntiin ja nousimme 0-1 tappiolta 2-1 johtoon aivan lopussa. Harmiksemme puolustimme lisäajalla sivuvapaapotkun todella heikosti ja Lahti nousi tasoihin.
Ensimmäisessä pelissä HJK Klubi 04:aa vastaan halusimme prässätä aggressiivisesti joka kentän osa-alueella ja tämä ei toiminut heitä vastaan laisinkaan. Toiseen peliin lähdimme selkeästi enemmän tiiviyden kautta ja että löytäisimme oikeat hetket, jolloin paineistamme Klubia voimakkaasti. Tämä toimi siinä mielessä, että ottelu pysyi suht tasaisena ja lopulta tuloksena oli 1-1 tasapeli. Emme kuitenkaan onnistuneet haluamallamme tavalla, sillä lähdimme toki tavoittelemaan voittoa. Päätimme toisen kierroksen 0-3 kotitappioon JäPS:lle, joka oli iso epäonnistuminen koko joukkueelta.
Näin ollen toisen kierroksen yhdeksästä pelistä keräsimme kuusi pistettä, joka oli vain yksi enemmän, kuin ensimmäisellä kolmanneksella ja maaliero oli 13-21.
Kolmas kierros alkoi kohtalaisen hyvin, sillä onnistuimme nousemaan vieraissa 2-0 tappiolta tasoihin FC Lahtea vastaan ja nappasimme viimeisen sekunnin maalilla vierasvoiton HJK Klubi 04:sta. Käytimme TPS-pelissä hyväksi todettua 532 blokkia kaikissa muissa loppukauden peleissä, mutta HJK Klubi 04:aa vastaan päädyimme lähtemään 541 blokilla erinäisistä syistä. Olimme kuitenkin ottelun alun isoissa ongelmissa ja todella passiivisia ja vaihdoimme kesken ensimmäisen jakson takaisin 532 muotoon. Tämä auttoi ja kykenimme pitämään Klubin paremmin pois laadukkailta maalipaikoilta. Jos kauteen mahtui paljon jossitteluja menetetyistä pisteistä, niin tämä peli menee kategoriaan, jossa hieman bonuksena saimme yhden pisteen sijaan kolme. Ottelun viimeinen 5min oli melkoista hurlumheitä, jossa mentiin päästä päähän ja kumpikin olisi voinut niitata voittomaalin. Viimeisellä mahdollisella hetkellä saimme sitten tehtyä pilkusta maalin ja pääsimme juhlimaan 0-1 voittoa.
Meillä oli mahdollisuus saada erittäin hyvä vire päälle loppukautta ajatellen, sillä johdimme seuraavassa ottelussa TPS:ää kotona 2-0 toisella puoliajalla. Noin tunnin kohdalla molemmat joukkueet tekivät vaihtoja ja peli kääntyi vahvasti TPS:lle ja he nousivat nopeasti tasoihin. Onnistuimme vielä siirtymään johtoon, mutta jälleen TPS nousi tasoihin ja meidän isoksi pettymykseksi peli päättyi 3-3. Seuraava isku vyön alle tuli JäPSiä vastaan, sillä johdimme vielä lisäajalla peliä 2-1 ja JäPS nousi kahdella kulmamaalilla 2-3 voittoon. Nämä neljä menetettyä pistettä alkoivat viedä lopullista realistista mahdollisuutta taistella kahdeksannesta sijasta. Seuraavassa pelissä pääsimme pelaamaan yli 45min ylivoimalla PK-35:ta vastaan, mutta niin vain jäimme tasapeliin. Se ei toki tullut yllätyksenä, että PK-35 kykenee myös yhden miehen vajaalla puolustamaan tiiviisti ja hyökkäämään vaarallisesti vastaan, mutta tämäkin peli oli luonnollisesti sellainen, joka olisi pitänyt klaarata.
Saimme kasattua rivit peliin SJK Akatemiaa vastaan ja vaikka meillä oli pelissä puolustussuuntaan omat vaikeutemme, voitimme 3-1. Viimeisessä JäPS-pelissä kohtaloksemme koitui se, että passivoiduimme johtoasemassa aivan liikaa ja tyydyimme vain puolustamaan omalla puolella. Tässä pelissä pyrimme enemmän myös hyökkäämään ja prässäämään 2-1 johdossa ja tämä palkittiin helpottavalla 3-1 maalilla.
Viimeiset toiveet suorasta säilymisestä haudattiin Tammisaaressa 4-1 tappiolla. Emme päässeet omalle tasolle ja EIF pelasi parhaan ottelunsa pitkään aikaan ja he ansaitsivat voittonsa. Kahdesta viimeisestä pelistä tuloksena olivat 2-1 tappiot Jipolle ja SalPalle ja seuraavaksi olivat edessä karsinnat. Kolmas kierros oli tuloksellisesti meiltä paras, vaikka hampaankoloon jäi todella monesta pelistä. Keräsimme kolmannella kierroksella yhdeksästä pelistä 9 pistettä maalieron ollessa 15-18. Pelaamisemme meni tilastojen valossa parempaan suuntaan, mutta se on sanottava, että vieläkään se ei ollut tarpeeksi hyvää ja koen ehdottomasti, että meillä oli mahdollisuuksia suorittaa vielä paljon paremmin.
Karsintavastustajaksi valikoitui lopulta OLS ja ensiksi reissasimme Ouluun. Ensimmäinen puoliaika oli suht tasainen, mutta toisella puoliajalle olimme huomattavasti parempi joukkue ja onnistuimme nappaamaan komean 0-3 vierasvoiton. OLS aloitti toisen osaottelun myös pirteästi, mutta onnistuimme tekemään ensimmäisellä puoliajalla nopeaan tahtiin kaksi maalia ja lopulta voitimme 4-2 yhteismaalien ollessa 7-2.
Kokonaisuudessaan fiilikset kauden jälkeen ovat hieman kaksijakoiset. KäPa on nyt Ykkösen ja Ykkösliigan taipaleellaan joka vuosi joutunut kynsin ja hampain taistelemaan sarjapaikkansa puolesta ja kun tämä tavoite saavutettiin, niin siihen on oltava tyytyväinen. Samaan aikaan on todettava se tosiasia, että keräsimme kaksi pistettä vähemmän, kuin viime kauden joukkue ja pelasimme todella monta ottelua, joissa esimerkiksi saavutettu johtoasema olisi pitänyt pystyä säilyttämään. Koen, että kun tarkastellaan kautta koko kauden mittakaavassa, niin emme saaneet maksimoitua joukkueen potentiaalia, mutta se on vain hyväksyttävä, että tällä kaudella tasomme riitti tähän pistemäärään. Jalkapallossa saa juuri sen mitä ansaitsee ja tällä kaudella suorituksillamme ansaitsimme 20 pistettä.
Rehellisesti on todettava, että talvikausi ja alkukausi sarjassa ei ollut joukkueeltamme kokonaisuutena riittävän hyvää tekemistä Ykkösliigan standardeilla. Olen kuitenkin iloinen siitä, kuinka paljon joukkueemme kasvoi ja kehittyi kauden aikana. Mielestäni lopulta osoitimme kuuluvamme Ykkösliigaan voittamalla karsinnat suvereenisti ja kauteen mahtui heikkojen esitysten lisäksi otteluja, joissa sarjan top 3 joukkueita vastaan esiinnyimme hyvin ja saimme napsittua pisteitä.
Seuraava tavoite KäPalle on varmastikin se, että toimintaa saadaan kehitettyä siihen suuntaan, että sarjapaikka Ykkösliigassa saadaan säilytettyä siten, että joukkue kerää sarjassa nykyistä enemmän pisteitä ja karsintoja ei tarvitsisi pelata. Nyt on aika hengähtää hetki ja tämän jälkeen lähdetään tekemään töitä sen eteen, että tämä tavoite saavutetaan.